Minimally Invasive Therapy
Viime vuosina parodontiittihoito on yhä useammin noudattanut European Federation of Periodontology (EFP) ‑järjestön laatimaa kliinistä viitekehystä ”Treatment of Stage IV Periodontitis: The EFP S3 Level Clinical Practice Guideline”.
Vastauksena tähän NSK on ylpeänä esittelemässä M.I.T.-aloitteen, joka on yhdenmukainen kansainvälisten standardien kanssa. M.I.T.:n kautta NSK tarjoaa sekä parodontiittihoitoa tukevia tuotteita että mahdollisuuksia oppimiseen ja uuden tiedon löytämiseen parodontaalisen hoidon alalla.
Liity mukaan
M.I.T. on linjassa parodontiittihoidon vertailutason kanssa – se perustuu EFP:n S3‑tason kliinisiin hoitosuosituksiin ja rakentuu potilaskeskeisen filosofian ympärille. Tämä nykyaikainen lähestymistapa antaa ammattilaisille mahdollisuuden tarjota tarkkaa, ennakoitavaa ja tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa parodontiitin vaiheissa I–III.
Omaksumalla tämän rakenteisen ja tutkimuspohjaisen viitekehyksen ammattilaiset voivat kehittää vastaanottotoimintaansa, parantaa potilaiden hoitotuloksia sekä yhdenmukaistua parodontaalisen hoidon globaalien standardien kanssa. Tämä viitekehys tukee tehokkaan, näyttöön perustuvan hoidon tarjoamista kolmen keskeisen pilarin kautta.
Tarkka diagnoosi on onnistuneen hoidon perusta. Kliinikko aloittaa arvioimalla potilaan riskitekijät (systeemiset, paikalliset ja elämäntapaan liittyvät tekijät). Suoritetaan täydellinen intraoraalinen ja ekstraoraalinen tutkimus/analyysi. Aktivoidaan potilaan osallistuminen hoitoon.
Kliinikot tekevät diagnoosin ja laativat potilaan yksilölliseen tilanteeseen perustuvan hoitosuunnitelman. Yksilöllistä hoitoa voidaan toteuttaa NSK:n laajan tarkkuusinstrumenttien ja teknologioiden valikoiman avulla – ne on suunniteltu tukemaan kliinikoita ja potilaita kaikissa parodontaalisen hoidon vaiheissa.
Potilaille annetaan tiedot ja koulutus, joiden avulla he voivat ylläpitää suun terveyttä itsenäisesti. Potilaslähtöisen osallistamisen avulla – kliinikoiden ja NSK:n ratkaisujen tukemana – pitkäaikaiset hoitotulokset saavutetaan yhteistyössä.
Kaikkien potilaiden tulee ensin käydä läpi kattava konsultaatio ja kliininen tutkimus, jotta suunterveyden ammattilaiset voivat tehdä tarkan diagnoosin, määrittää asianmukaisen näyttöön perustuvan hoitosuunnitelman sekä tarjota potilaskeskeistä ohjausta potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan.
Parodontologinen hoito on suunterveyden peruspilari – välttämätön kaikille potilaille oireista riippumatta. Vaihe 0: Seulonta / Arviointi koskee kaikkia potilaita ensikäynnistä pitkäaikaiseen ylläpitoon, varmistaen että jokainen potilas saa yksilöllisen ja näyttöön perustuvan hoidon oman senhetkisen tilanteensa perusteella.
Ennen hoidon aloittamista kattava arviointi on välttämätön. Tämä sisältää monipuolisen arvion potilaan suun terveydestä, yleisterveydestä, elämäntavoista ja riskitekijöistä. Tämän perusteellisen analyysin pohjalta laaditaan diagnoosi, joka perustuu tieteelliseen näyttöön ja parhaisiin kliinisiin käytäntöihin. Tavoite on selkeä: laatia hoitosuunnitelma, joka on tarkasti räätälöity kunkin potilaan yksilöllisiin tarpeisiin.
Vaihe 0 on enemmän kuin lähtöpiste – se on kliinisen erinomaisuuden ydin. Omaksumalla tämän lähestymistavan tiiminä ja sisällyttämällä sen päivittäiseen työhön parannamme hoidon laatua, lisäämme potilaiden tyytyväisyyttä ja saavutamme pitkäaikaisesti kestäviä hoitotuloksia.
Arvioi potilaan senhetkinen tila käyttämällä parodontaalikaavioita (tasku- / sondausyvyydet, ienvuoto sonderattaessa (BoP), kliinisen kiinnitystason (CAL) mittaukset ja biofilmin pisteytys) sekä tarvittaessa röntgenkuvia.
Selitä minimaalisen invasiivisen hoitomenetelmän tarkoitus (ja tarvittaessa esittele M.I.T.-viitekehys). Tunnista, millä hoitopolulla potilas tällä hetkellä on, ja keskustele siitä potilaan kanssa ymmärryksen ja sitoutumisen varmistamiseksi.
Vaihe 1 keskittyy käyttäytymisen muutokseen ja supragingivaalisen biofilmin hallintaan, yksilölliseen suuhygienian ohjaukseen (esim. hampaiden harjaus ja hammasvälipuhdistus), PMPR-hoitoon (Professional Mechanical Plaque Removal), plakkia keräävien tekijöiden korjaamiseen sekä kohdennettuun riskitekijöiden hallintaan (esim. tupakoinnin lopettaminen ja glykeeminen hallinta).
Tavoitteena on motivoida ja sitouttaa potilas sekä luoda ympäristö, jota potilas pystyy ylläpitämään ennen mahdollisia subgingivaalisia hoitotoimia.
Vaihe 1 kattaa suurimman osan potilaista, erityisesti potilaat, joilla on ienterveys, ientulehdus, parodontiitti, peri-implanttiterveys, peri-mukosiitti ja/tai peri-implanttiitti.
Potilaalla voi esimerkiksi esiintyä ientulehdusta, jolle on tyypillistä eryteema, turvotus ja ienvuoto sondattaessa. Plakin hallinta voi olla puutteellista, ja potilas voi tarvita johdonmukaisten suuhygieniatottumusten vakiinnuttamista. Supragingivaalista plakkia ja hammaskiveä voi olla runsaasti, ja systeemiset riskitekijät, kuten tupakointi tai diabetes, voivat vaikuttaa parodontaaliseen tilanteeseen.
Keskeinen tavoite on häiritä biofilmiä, poistaa plakkia kerääviä tekijöitä (kuten värjäytymät), vähentää tulehdusta ja saada potilas sitoutumaan hoitoon – tarpeen mukaan.
Supragingivaalinen plakki ja hammaskivi voidaan poistaa tehokkaasti, mikä ehkäisee varhaista tulehdusreaktiota ja luo terveen parodontaalisen ympäristön.
Potilaita voidaan hoitaa supragingivaalisella/mukoosalla biofilmin häirinnällä, PMPR-hoidolla (Professional Mechanical Plaque Removal) sekä plakkia keräävien tekijöiden hallinnalla.
Yleisiä hoitomenetelmiä ovat esimerkiksi jauhehoito, pietsoultraääniskaalaus / air scaling, käsi-instrumentointi, kiillotus sekä kiertävien instrumenttien käyttö plakkia keräävien tekijöiden poistamiseksi.
Jos terve: Toista Vaihe 0/1
Jos tilanne on vakaa: Vaihe 4
Jos tilanne on epävakaa & potilas sitoutunut: Vaihe 2
Jos epävakaa & ei sitoutunut: Toista Vaihe 1
Varios Combi Pro2
Powders Perio Mate Powder, FLASH pearl & SOFT pearl
Prophy-Mate neo Powder Handpiece
VA2-LUX-HP Ti Piezo Scaler Handpiece
Varios 970 Piezo Scaler
Piezo Scaler Tips G4, G8, G16 & P20
Ti-Max S970 Air Scaler
Air Scaler Tips S3 & S1
iProphy
Ti-Max Z25L Rotary instrument
Ti-Max Zmicro Rotary instrument
Vaihe 2 keskittyy subgingivaaliseen instrumentointiin, jonka tavoitteena on poistaa subgingivaalinen biofilmi ja hammaskivi sekä vähentää verenvuotoa ja ientaskujen syvyyttä ilman kirurgiaa. Korkealaatuinen instrumentointi ja uudelleenarviointi ovat tämän vaiheen kannalta keskeisiä.
Potilaalla voi esiintyä:
Parodontiitti: Parodontaalinen tulehdus, johon liittyy parodontaaliligamentin ja alveolaariluun etenevä menetys. Tämä johtaa kliiniseen kiinnityskatoon (CAL) ja ientaskujen muodostumiseen (usein verenvuotoa sonderattaessa ja/tai märkäeritettä).
Hoitamattomana tämä voi johtaa hampaiden liikkuvuuteen ja mahdolliseen hampaan menetykseen.
Peri‐mukosiitti: Reversiibeli, plakin aiheuttama tulehdusmuutos, joka rajoittuu peri-implantin pehmytkudoksiin. Tyypillisiä löydöksiä ovat verenvuoto sonderattaessa (mahdollinen märkäerite), eryteema ja turvotus ilman röntgenologisesti havaittavaa luukatoa alkuvaiheen luun uudelleenmuotoutumista lukuun ottamatta.
Peri‐implanttiitti: Limakalvon tulehdus yhdessä tukea antavan krestaalisen luun etenevän menetyksen kanssa verrattuna lähtötasoon. Tyypillisesti tähän liittyy lisääntyneet sonderauskudokset sekä verenvuoto sonderattaessa ja/tai märkäerite.
Ilman hoitoa implantin menetys on todennäköistä.
Tehokas subgingivaalisen biofilmin ja hammaskiven poisto vähentää parodontaalitaskujen tulehdusta, edistää pehmytkudosten paranemista ja pienentää ientaskujen syvyyttä – luoden perustan, joka vähentää tulevien kirurgisten toimenpiteiden tarvetta. Plakkia keräävien tekijöiden, kuten ylipursuavien täytteiden, poistaminen voi olla tarpeen, ja potilaan jatkuva sitoutuminen hoitoon on edelleen olennaista.
Potilaita voidaan hoitaa subgingivaalisella tai submukoosaalisella biofilmin häirinnällä.
Yleisiä hoitomenetelmiä ovat esimerkiksi jauhehoito, pietsoultraääniskaalaus / air scaling sekä käsi‑instrumentointi.
Jos tilanne on vakaa: Vaihe 4
Jos epävakaa: Toista Vaihe 2 tai siirry Vaiheeseen 3
Vaihe 3 kohdistuu jäljellä oleviin syviin taskuihin ja vaikeasti puhdistettaviin alueisiin, ja käyttää kohdennettua korjaavaa hoitoa, jonka avulla päästään käsiksi perusteelliseen dekontaminaatioon sekä tarvittaessa kudosten muotoiluun tai regenerointiin.
Tähän voi sisältyä resektiivinen tai regeneratiivinen parodontaalikirurgia sekä parodontaaliset plastiikkatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on stabiloida parodontium ja parantaa pitkäaikaista hoidon ylläpidettävyyttä.
Potilaalla voi edelleen olla alueita, jotka eivät parane riittävästi ei‑kirurgisella hoidolla (Vaihe 1 ja Vaihe 2). Nämä epätäydellisen paranemisen alueet viittaavat siihen, että Vaiheen 2 jälkeen tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä tai muita kohdennettuja hoitotoimia pysyvien ientaskujen korjaamiseksi ja parodontaalisen rakenteen palauttamiseksi.
Tavoitteena on poistaa tai pienentää parodontaalitaskuja ja korjata luudefektejä, mikä lopulta stabiloi aktiivisen sairauden, tukee hampaiden pitkäaikaista säilymistä ja edistää toiminnallista kuntoutusta.
Hoito voi sisältää: luun muotoilun (bone remodelling), luun regeneroinnin sekä kovakudos‑ ja pehmytkudosgraftit.
Jos tilanne on vakaa: Vaihe 4
Vaihe 4 keskittyy parodontaaliseen ylläpitohoitoon – elinikäiseen, riskiperusteiseen ohjelmaan, joka sisältää säännöllisiä tarkastuksia, seurantaa (esim. ienvuoto sonderattaessa, taskujen syvyys, vakaus) sekä yksilöllistä ehkäisyä terveyden ylläpitämiseksi ja uusiutumisen estämiseksi.
Tämä vaihe vahvistaa kotihoitoa ja riskitekijöiden hallintaa (esim. tupakointi, glykeeminen tasapaino) ja sisältää ammatillisen profylaksin sekä kohdennetun uudelleenkäsittelyn tarpeen mukaan ylläpitovakauden varmistamiseksi.
Potilaan parodontaalikudokset ovat kliinisesti vakaat, ja tulehdusta esiintyy vähän tai ei lainkaan. Ientaskut ovat matalat, eikä sonderattaessa esiinny verenvuotoa tai infektion merkkejä. Potilaalla on erinomaiset suuhygieniatottumukset ja korkea motivaatio. Jatkuva ylläpitävä parodontaaliterapia auttaa tehokkaasti ehkäisemään sairauden uusiutumista.
Parodontaalisen hoidon jälkeen terveyden ylläpitäminen ja uusiutumisen ehkäisy perustuvat jatkuvaan tukihoitoon. Potilaita tuetaan ylläpitämään hyvää suuhygieniaa ja pitkäaikaista motivaatiota, ja samalla mahdollistetaan varhainen havaitseminen sekä oikea‑aikainen hoito – kaikki nämä ovat ratkaisevia hampaiden pitkäaikaiselle säilymiselle.
Potilaita voidaan hoitaa supragingivaalisella/mukoosalla biofilmin häirinnällä, PMPR-hoidolla (Professional Mechanical Plaque Removal) sekä plakkia keräävien tekijöiden hallinnalla. Yleisiä hoitomenetelmiä ovat esimerkiksi jauhehoito, pietsoultraääniskaalaus / air scaling, käsi‑instrumentointi ja kiillotus.
Jatkuva hoito
Aikatauluta ylläpitohoito 3–12 kuukauden välein potilaan tarpeiden mukaan.
Parodontiittipotilas on aina parodontiittipotilas.
M.I.T. tukee sinua ja tiimiäsi kliinisinä päätöksentekijöinä suunterveyden ammattilaisina ja voi edistää yhtenäistä ymmärrystä parodontaalisesta hoidosta tiimisi sisällä, koska:
Kyse ei ole saman hoidon soveltamisesta kaikille potilaille, vaan siitä, että ymmärretään kunkin potilaan yksilöllinen tilanne ja mukautetaan hoitomenetelmä sen mukaan.
Se soveltuu laajalle joukolle potilaita, joilla on erilaisia olosuhteita ja parodontaalisen hoidon eri vaiheita.
Se on potilaskeskeinen, tarjoaa kliinisiä valinnanmahdollisuuksia ja tukee näyttöön perustuvaa parodontaalista hoitoa.
"NSK has developed the M.I.T. concept to align closely with the international standards for periodontal therapy outlined in the EFP S3-level clinical practice guidelines. By mapping their devices to all four phases of periodontal care—from non-surgical and surgical interventions to maintenance therapy—while providing clinicians with flexibility of choice, NSK takes an important step toward facilitating the implementation of these standards in everyday clinical practice."
